Olin pitkään miettinyt hääkampausta ja minulla oli melko selkeä mielikuva haluamastani tyylistä. Mielikuvaani liittyi yhtenä tärkeänä osana hiuskoru. Eikä ihan mikä tahansa hiuskoru vaan siitäkin olin luonut tarkan mielikuvan! Siitä se idea sitten lähtikin.
Katselin hiuskorumalleja erilaisista nettikaupoista ja huomasin, että moni niistä oli tehty käsin. Mielestäni hiuskorujen hinnat olivat melko arvokkaita ja täysin mielikuvissani siintävää korua ei ole löytynyt. Päätin rohkeasti, tehdä korun itse. Pääsisin jälleen toteuttamaan luovuuttani tai sitten projektini päättyisi täydelliseen epäonnistumiseen. Olin bongannut paikallisesta askartelukaupasta laajan valikoiman erilaisia helmiä, kristalleja ym. korumateriaaleja. Hankin tarvittavat aineet ja etsin kellarista Danielin tongit! Aiempaa kokemusta aiheesta ei tietenkään ollut, enkä myöskään turvautunut opetusvideoihin, vaikka sellaisiakin saattaisi jopa löytää netin syövereistä. Halusin kokeilla rajojani ilman mitään valmismalleja.
Vääntelin hopealankaa tongeilla ensiksi kamman muotoon ikään kuin tukirakenteeksi helmi/kristallikoristeille. Tämän jälkeen ”pujottelin” ohuemmalla hopealangalla runkoon helmiä ja kristalleja kiinni. Pujottelin helmien ali ja yli ja lisäsin sattuman varaisesti materiaaleja. En siis käyttänyt samalla kaavalla toistuvaa muotoa tai helmiyhdistelmää. Tarkoituksena oli saada elävyyttä koruun epäsymmetrisyydellä jolloin jokainen muoto on persoonallinen, eikä kopioitu peilikuva.
Aloitin projektini jo ajoissa keväällä ja olen pikkuhiljaa työstänyt korua eteenpäin. Jotkut teistä saattoivat jopa nähdä Insta stoorissani @Ansgur jokusen pienen tiiserin kevään aikana tästäkin prokkiksesta. Nyt koru on vihdoin valmis esiteltäväksi.
Hiuskoru tarvikkeet:
- Hopealankaa kahta eri kokoa, jämäkkää runkoon ja helposti käsiteltävää helmien pujotuksiin
- Helmiä, kristalleja, timantteja (tai mitä vain pujoteltavaksi soveltuvaa)
- Tongit
- Hieman mielikuvitusta sekä kärsivällisyyttä
Saatuani hiuskorun valmiiksi aloin pelätä, että se olisikin liikaa pukuni rinnalla. Otin korun mukaan hääpuvun sovitukseen ja kyllä. Totesimme, että se sopii, mutta on jo siinä rajoilla, olisiko hieman liikaa. Yksinkertainen on kaunista! Päädyin siis luopumaan korusta enkä käytä korua hääpäivänä. Vaikka tämä hieman harmittaakin niin onneksi en kuitenkaan tehnyt ihan turhaa työtä, nimittäin siviilivihkimiseemme ja sen tilaisuuden pukuuni se sopii täydellisesti! Näin myös siviilivihkimiseen tulee jotain erityistä ja uniikkia asustetta.
Projektini oli jotenkin ihanan terapeuttinen, vaikkakin hieman työlästä pipertämistähän se oli. On mahtavaa nähdä kädenjälki konkreettisesti ja valmistaa jotain omaa ja persoonallista hääasusteisiin. Siitä nautin ehkä eniten. Korulla on myös jo nyt ihan erilaista tunnearvoa. Kuka tietää, ehkä voin joku päivä antaa korun perintönä jopa omalle lapselleni jotain vanhaa -periaatteella. Ajatus tästä lämmittää jo nyt sydäntäni.
Hiuskorun pois jäämisen myötä hääkampaussuunnitelmani menivät myös uusiksi. Tästä ja siitä, mitä kävikään koekampauksessani lisää ensikerralla.
Mitä olette mieltä, onko itsetekemässä hiuskorussa jotain erilaista taikaa?
♥A