Moi,
nyt alkaa täältä radiohiljaisuus, häihin aikaa 1,5 viikkoa. Iiks. Tänään vielä yhden yövuoron kautta lentokentälle suoraan ja samoilla silmillä matka kohti Suomea ja hääviikkoa alkakoon. Mulla on vielä hyvänmittainen lista to do -asioita, mutta onneksi kaaso auttamassa ja koko viikko ennen häitä aikaa. Työn alla olevia asioita ovat: korvikset itselle (tästä tulee vielä ongelma, ei liian isoja eikä liian pieniä. Saa nähdä kuinka käy), kukat, nimikyltit, hääauton koristeet, playlistin viimeistely, keittiötiimin kanssa täytyy vielä käydä asiat läpi, kajarit täytyisi hakea autoon, poliisiasemalla käytävä passiasioissa, koemeikki ja meetinki valokuvaajan kanssa sekä huomenlahjakuvaus tiistaina Lahdessa eli sinne teen daytripin, hääpuvun viimeinen sovitus !!! (toivottavasti istuu niin kuin pitää) ja unohtuikohan tästä vielä jotakin?
Mies saapuu häitä edeltävänä päivänä Suomeen, ehkä helpompi kun on poissa jaloista pyörimästä (saako näin sanoa?!?) kun ei kuitenkaan ymmärtäisi puoliakaan mitä höpöttelen ihmisten kanssa ja toiseksi niin pysyy ainakin välit kunnossa kun en pääse raivoamaan häästressin alla. Onko häästressiä sitten? No miten senkin ottaa, kait se semmoista pientä kutkutusta ja huonompaa unenlaatua on ja miettii sitä että sujuukohan nyt kaikki. Ei kuitenkaan isompaa, sillä
siunaustilaisuuden kulku ollaan käyty läpi papin kanssa, musiikkitoiveet on esitetty kanttorille ja kaasotkin suurinpiirtein tietää mitä ja missä milloinkin tapahtuu.
Jännityksen sekaisiin tunnelmiin ja palataan asiaan häiden ja loman jälkeen!
Bis bald,
Kiia
