Alla oleva teksti on jatkoa kaksi-osaiselle hääpuku kirjoitukselle. Osan 1. voit lukea täältä.
Hääpukuni ostohetkellä liikkeen omistaja Susanna ehdotti minulle, että hän tilaa puvustani kaksi väriä nuden sekä Ivoryn, jotta saisin mahdollisuuden tehdä mieleiseni päätöksen myös värin suhteen. Kokeilin kesäkuun sovituksessa molempia ja kummatkin olivat omalla tavallaan kauniita! Nuden värinen henki enemmän vanhan ajan glamouria ja Vintagea, mutta Ivory sai kuitenkin sydämeni pamppailemaan. Se oli ihanan raikas verrattuna nudeen ja siinä tunsin itseni morsiameksi!
Tuo maaginen fiilis oli jotain sanoin kuvailematonta ja olen iloinen, että sain kokea sen. Tiedostan, että tällainen ei ole itseisarvo kaikille morsiamille, mutta minulle tunne oli tärkeä. Kuoppasin värilliset pukuhaaveet, vaikka olin aluksi tosissani ajatellut hieman sävytettyä hääpukua. Puku istui täydellisesti ja oli juuri oikean kokoinen. Korkealle kaulalle nouseva osa vaati vain minimaalista hienosäätöä, mutta muuten se oli kuin minulle tehty ja helman pituuskin oli kenkiini juuri sopiva. Olin häkeltynyt puvusta ja kokeiltuani koko pitkää huntua olin lopullisesti myyty. Miksi edes kehtasin epäillä pukua. Kyynelehdimme ilosta sekä onnesta äitini ja kaasoni kanssa.
Koska ensimmäinen sovituskerta oli tavallaan myös viimeinen ja häihin oli vielä 2 kuukautta aikaa, olin mietteliäs korjausten suhteen. Mitä, jos laihdun tai lihon ja puku ei istu enää elokuussa? Sovituksen aikana pohdimme, uskaltaisinko jättää puvun Suomeen säilytettäväksi vai pitäisikö minun ottaa se mukaani Sveitsiin mahdollisten muutostarpeiden vuoksi. Suunnitelmammehan oli saapua vasta häitä edeltävänä iltapäivänä Suomeen, jolloin korjauksille ei jäisi enää aikaa. Keskustelimme Susannan kanssa asiasta ja hän totesi minulle päättäväisesti: ”Me teemme nyt niin, että sinä jätät puvun minulle säilytykseen! Sovitaan, että sinä et myöskään laihdu ja jos jotain muutoksia pitää tehdä niin ne hoidetaan sitten, kun tulet hakemaan pukua. Me varaudumme ompelijan kanssa siihen.” Niin laadimme tiukan suunnitelman ja aikataulun, koska emmehän tienneet, olisiko lentomme edes ajallaan.
Sovituksessa sovimme myös puvun hakemiseen liittyvistä yksityiskohdista ja kaason koulutuksesta puvun pukemista varten. Pitkän laahuksen nostotapaa pohdimme kuitenkin oikein urakalla, sillä se piti saada pois tieltä meidän spesiaalin häätanssin ajaksi 😉 Ihanasta tanssistamme kerron myöhemmin enemmän.
Hääpuvun hakeminen häiden aattona
Haimme kaasoni kanssa puvun hääpäivän aattona. Aaton tapahtumista voit lukea lisää täältä. Tiukkaan suunnitelmaan kuului kaasoni ajaminen lentokentälle minua hakemaan ja sen jälkeen ajaminen Lahteen. Lahden Josefiinaan saavuimme juuri niihin aikoihin, mitä olimme laskelmoineet kesäkuun sovituksessa. Onneksi lento oli ajallaan. Hääpuvun hakureissulla kokeilin pukua viimeisen kerran alusvaatteilla ja onneksemme muutostöitä ei tarvinnut tehdä. Pohdimme vielä, käyttäisinkö vannehametta kokopäivän vai pelkästään tanssin aikana ja teimme päätöksen, että vannehame tulisi vain tanssin ajan. Helma laskeutui paljon kauniimmin ilman vannetta, eikä sitä tarvittu liikkumisen helpottamiseksi. Tanssissa helma nousi hieman vannehameen ansioista ja helpotti näin huomattavasti liikehdintää tanssinpyörteissä. Vannehameen sain lainaksi Josefiinasta ja se oli minun jotain lainattua hääpäivänä.
Hääpuvun pukemiseen kaasoni sai, mitä parhaimmat vinkit ja tarvittavat ohjeistukset Susannalta. Kaasoni puki kerran puvun päälleni, jotta vältyisimme yllätyksiltä seuraavana päivänä. Pukemisen yhteydessä kaasoni opetteli myös laahuksen nostolenkkiä varten helmaan tehtyjen virkattujen hentosten lenkkien paikat, jotta ne löytyisivät ennen tanssia helposti. Tälläiset pienet yksityiskohdat ovat tärkeitä kokeilla etukäteen, jotta vältytään paniikilta ja säästetään aikaa. Laahuksen noston harjoittelua suosittelen harjoittelemaan, toki riippuen laahuksen pituudesta, materiaalista ja kiinnitystavasta. Koska selässäni oli pitkä rivi nappeja, saimme vielä vinkit, miten kannattaisi olla neula ja lankaa mukana. Napin voi ommella takaisin paikalleen tai riippuen irtoamispaikasta ja tilanteesta jopa vain hämäykseksi. Kukapa osaisi varautua siihen, että napit saattavat irrota päivän aikana?
Täydellinen hääpuku
Hääpäivänä sekä hääpäivän jälkeen olen saanut paljon kehuja uniikista puvustani! Moni tuleva morsian, häidemme vieraat ja jopa Vanajanlinnan henkilökunta on ihastellut pukuani. Monet ovat ajatelleet puvun olevan ulkomailta ostettu ja kommentoineet, että ”Suomessa ei myydä tuollaisia pukuja”. Puku on kuin onkin peräisen Suomesta, Lahden Josefiinasta. Josefiinassa on tarjolla uniikkeja ja selkeästi yksilöllisempiä pukuja kuin muissa morsiusliikkeissä ja hei tiedän, mistä puhun, sillä kiersin pukuliikkeitä jopa 3 eri maassa. Lisää kansainvälisistä hääpuvun metsästyksestä voit lukea täältä. Pukuni on Morileen Angeliga Faccendan designer SS18 -mallistoa, joten puku poikkeaa hieman Morileen perusmallistosta.
Uniikissa hääpuvussani oli korkealle nouseva pääntie ja selän ”pitsitatuointi” teki siitä todella hienostuneen. Tuo kaulalle tuleva leikkaus oli se, mihin tässä puvussa ihastuin heti. Se korosti olkapäitäni ja mielestäni käsivarteni eivät näyttäneet ihan niin paksuilta tämän mallisessa puvussa. Helma laskeutuu aavistuksen A-linjaisesti ja on melko ihonmyötäinen lantiolle asti. Laahus on puvussa ihastuttava! Se on juuri sopivan pitkä, olematta silti älyttömän raskas tai epäkäytännöllinen.
Pukuni ei ollut kevyimmästä päästä, mutta ei mitenkään älyttömän painavakaan, sillä kokeilin paljon raskaampiakin pukuja. Uskalsin kuitenkin luottaa siihen, että pitkä laahus ei haittaisi menoa. Olihan pitkä laahus ihan must have, sillä harvoin muutoin saa tilaisuutta käyttää laahuksellista pukua, jos ei hääpäivänä! Puvun painoon vaikutti hieman pitsissä olevat kirkkaat paljettikirjailut, niitä tosin hädintuskin huomaa kauempaa. Kirkkaat paljetit eivät tuo pukuun liikaa blingiä, mutta ne luovat täydellisen yksityiskohdan, koska puku kimaltelee hienovaraisen tyylikkäästi valon osuessa oikeasta kulmasta.
Pitsilaahuksesta huolimatta puvun kanssa pystyi päivän aikana liikkumaan ja jopa tanssimaan helposti. Katso vaikka itse, laahus ei paljon menoa haitannut.
Hääpuku oli täydellinen, minun näköinen ja ihana. En olisi voinut enempää puvulta odottaa. Lämpimät kiitokseni vielä ihanalle Susannalle mielettömästä palvelusta, hääpukujen sovituskokemuksesta ja erityisestä joustavuudesta. Aikataulumme ei ollut helppo, mutta kaikki meni ihan täydellisesti! Epäilyistä huolimatta, pukuni oli upea ja lopulta parempi, mitä ikinä uskalsin toivoa.
♥ Anniina
Kuvat: Josefin Westin
Häiden jälkeistä avioliittoarkea voit seurata häämuistoilla maustettuna instagrammissani: @somethingblue_byanniina