Tunnen itseni melko onnekkaaksi, kun saan sään salliessa ihastella horisontissa siintäviä alppihuippuja kotimme ikkunoista. En ole kyllästynyt maagisiin alppeihin vieläkään, en edes lähes 7 vuoden jälkeen. On aina yhtä henkeä salpaavaa ihastella jylhiä maisemia. Alpeista on itseasiassa muodostunut meille molemmille tärkeä osa elämää myös harrastuksiemmekin kautta. Halusimme tuoda sveitsiläisiä elementtejä osaksi Suomessa järjestettävää hääjuhlaamme. Alppiteema oli siis meille melko luonnollinen lähtökohta hääkutsun suunnittelussa. Kihlajaiskuvaukset olivat, mitä parhain tapa toteuttaa tämä idea.
Danielin sisko on innostunut valokuvauksesta ja siitä saimme idean ehdottaa hänelle, josko hän voisi ottaa meistä kuvia hääkutsuja varten. Harrastelijakuvaajana hän innostui projektista, vaikka ei ollutkaan koskaan kuvannut potretteja aikaisemmin. Olisimme tietysti voineet palkata ammattikuvaajankin, mutta automatkat ja säästä riippuva joustavuus olisi tullut melko kalliiksi. Näin siis säästimme tässä kohtaa sievoisen summan. Vaikka emme kammoksu mitenkään erityisemmin tuntematonta kuvaajaa, ajatus kameran takana olevasta tutusta ihmisestä tuntui luontevalta. Meillä, kun ei ole yhdessä sen kummempaa kokemusta kameran edessä poseeraamisesta.
Alunperin meidän piti mennä kuvailemaan Engadin-nimiseen paikkaan lähelle Itävallan rajaa. Siellä on nimittäin satumaisen upea luisteltava metsäreitti, johon voit kurkata TÄSTÄ. Tiesimme paikan entuudestaan, sillä olimme 2 vuotta sitten siellä viikonlopun vietossa. Kyseiseen paikkaan on kuitenkin lähes 3 tunnin ajomatka sisältäen autojunan vuoriston alitse. Tosin itse ajaminen ei kestä niin pitkään, mutta jonottelu vuoristoteillä ruuhkassa ja junaan lastaus vie aikaa. Ajattelin kuitenkin googlata, josko samanlaisia paikkoja löytyisi lähempää. Luulin jo löytäväni lähempää samantapaisen paikan, mutta totuus valkeni vasta kuvausaamuna. Paikka, jonka olin löytänyt olikin itseasiassa se Engadin, mutta sitä mainostettiin eri alueen nettisivuilla, siksi en osannut yhdistää tätä ennenkö oli jo liian myöhäistä. Harmituksen jälkeen lähdimme kuitenkin spontaanisti Google mapsin opastuksella kohti Interlakenia , josta löysimme uuden sopivan kuvauspaikan.
Olimme miettineet ensin luistimilla otettavia kuvia, koska minulla on muodostelmaluistelutausta ja Daniel puolestaan pelaa jääkiekkoa. Päädyimme lopulta kuvaamaan alppimaisemissa sekä luistimilla, että ilman luistimia. Ideoita olimme katselleet Pinterestistä. Loppupeleissä parhaimmat kuvat tulivat ilman luistimia, sillä auringonlasku ehti yllättää meidät liian nopesti, vaikka luistimillakin saimme muutaman kivan kuvan. Spontaanista matkasta huolimatta saimme ikuistettua ihan hyviä otoksia. Kuvaukset olivat hyvää harjoitusta hääkuvauksia varten ja ainakin toivat esimakua siitä, millaista se voisi olla sitten itse hääpäivänä. Vaikka kuvaus kuulostikin aluksi jännittävältä, niin harjoitus oli onnistunut, sillä en ainakaan itse enää jännitä hääkuvausta ollenkaan.
Kunhan hääkutsutilauksemme saapuu, kerron meidän Diy henkisistä kutsuista lisää.
Tässä parhaita paloja kuvauksista:
-A-
Lue myös:
X Something about us – lyhyesti meistä