Lauantaina olimme kaasojen kanssa Love me do – häätapahtumassa kaapelitehtaalla Helsingissä. Olin odottanut kyseistä päivää tosi kauan ja päivä olikin aivan mahtava, vaikka itse messutapahtuma tuotti meille kaikille pienen pettymyksen. Messuilla oli paljolti esillä paikallisia palveluntarjoajia, jotka eivät tietenkään pystyneet tarjoamaan kanta-hämäläiselle morsiamelle juuri mitään. Sormusedustajia oli myös paikalla jonkin verran, ja jotenkin minulla oli sellainen fiilis etten halua katsella sormuksia kovin paljon ilman sulhasta. Kaipasimme kaasojeni kanssa enemmän koristeluideoita, ohjelmaideoita, erilaiset väriteemat ja teemat häihin yleensä jäivät mielestämme kokonaan uupumaan. Kiersimme messualueen melko nopeasti. Mieleeni messuilta jäi muutamat hienot kattaukset sekä upeat kutsukortit.
Kun olimme kiertäneet messualueen melko nopeasti, ja päivää oli vielä paljon jäljellä, päätimme suunnatta Mannerheimintiellä sijaitsevaan Zazabellaan sovittelemaan morsiuspukuja. Voi että miten ihania pukuja ja miten ystävällistä palvelua saimme. Tämä oli siis ihan ensimmäinen kertani sovittelemassa mekkoja, ja aika hyvin hahmottui, minkälaisen mekon haluan. Ihastuin Zazabellassa kahteen mekkoon, mutta haluan vielä katsella muiden liikkeiden valikoimia ja sovitella muitakin mekkoja.
Päivän päätteeksi suuntasimme sitten Hennan kotiin Vantaalle viettämään iltaa. Oli ihanaa saada kaikki kaasot kokoon ja suunnitella tulevaa. Söimme hyvää ruokaa, selasimme hääjuttuja netistä, teimme kasvonaamiot ja tietenkin joimme muutaman lasillisen kuoharia. Päätimme että seuraavan kerran kun näemme porukalla, niin askartelemme kutsukortit valmiiksi. Niin siis päätin kuitenkin, että kutsut askarrellaan itse, vaikka netistä saisikin tilattua aivan ihania kutsukortteja. Illan aikana suunnittelimme myös häiden väriteemaa, ja kaasojen mekkojen väriä. Näytin kaasoille myös alustavan vieraslistan ja siitäkin saimme keskustelua aikaiseksi. Vieraslistan laatiminen ei ole kovin helppo ”projekti” sen tietää varmasti jokainen, joka on häitä järjestänyt. Kutsutaanko lapsia vai järjestetäänkö häät aikuisten kesken, pitääkö kutsua sellaisia sukulaisia, joita ei ole nähnyt vuosiin, kuka saa avec – kutsun ja kuka ei, jnejne… Lista on loputon. Johonkin se raja on aina vedettävä, ja aina joku loukkaantuu vaikkei se ole tietenkään tarkoitus. Juhla on kuitenkin hääparin ja mielestäni ketään ei pidä kutsua velvollisuudentunnosta. No jokatapauksessa, tämä aihe on niin laaja että siitä voisi vaikka kirjoittaa oman postauksensa.
Kuten sanottu meillä oli aivan ihana viikonloppu kaasojen kanssa, vaikka messut olivatkin pieni pettymys. Sunnuntaina suuntasimme vielä shoppailemaan ennen kuin lähdimme kotiin. Olen kyllä tosi onnellinen näistä ystävistä ja kiitollinen siitä, että olen saanut näin loistavan kaasotiimin kasaan! <3
